Jotenkin sen vahva väri isnpiroi, ja päätin askarrella tipuselle kavereita. Siihen hätään ei löytynyt kuin sinistä kartonkia, eikä värillistä silkkipaperia lainkaan (miten voikin parissa päivässä tulla Tiimaria ikävä!), muta onneksi Prismasta löytyi aivan herkullista kreppipaperia. Pikku parvihan siitä syntyi.
Kuvassa näkyy myös 90-luvulla värkkäämäni lajitoveri. Silloin oli eri värimaailma..
